sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Katse kohti tulevaa niukkuutta: degrowth-politiikkaa!

Olin eilen Suomen sosiaalifoorumissa yhtenä alustajana hahmottelemassa konkreettisia keinoja hyvinvoinnin rakentamiseksi degrowth-yhteiskunnassa. Mukana oli aktiivinen yleisö, puheenjohtajana Kelan tutkija Tuuli Hirvilammi sekä alustajina tutkija-aktivisti Marko Ulvila ja ViSiOn Mikko Airto. Esitykset ja muistiinpanot tulevat vielä myöhemmin julkaistavaksi ainakin Degrowth Finland -verkkosivulle.

Omassa esityksessäni pyrin hahmottelemaan poliittisen konkretian suuria linjoja. Esitin kaksi keskeistä huomiota. Ensimmäinen liittyi siihen, että tulevan niukkuuden huomioiminen politiikassa vaatii huomion kiinnittämistä tulevaisuuteen, ei ensisijaisesti nykyisten talouskriisien hallinnointiin.

Toinen huomioni oli, että äänestäjien tai poliitikkojen arvot akseleilla vasemmisto-oikeisto ja liberaali-konservatiivi eivät todennäköisesti tule muuttumaan, mutta tulevaisuus on kuitenkin vielä pelastettavissa, jos saamme näistä akseleista huolimatta kaikkien huomion kiinnittymään tulevan niukkuuden hallintaan.

Tulevan rakennemuutoksen ymmärtäminen

Nykyinen poliittinen diskurssi ja toiminta keskittyy ensisijaisesti talouden hallinnointiin. Miksi? Tämä johtuu näköharhasta, että politiikassa on ratkaistava ensin nykyiset haasteet ja vasta sitten voidaan keskittyä tuleviin haasteisiin. Tämä näköharha ohjaa poliitikkoja toimimaan ensisijaisesti nykyisissä rakenteissa ja tarvittava rakennemuutos jää tekemättä.

Tätä pyrin havainnollistamaan kuvassa 1 (klikkaa kuvaa suuremmaksi). Vaaka-akselilla kulkee aika ja pystyakselilla on tarvittavan muutoksen suuruus. Lisätään aikajanalle kestävän kehityksen eri haastekentät: talouden ja materiaalisen elintason hyvinvointi, ihmisten sosiaalinen hyvinvointi ja ekosysteemin hyvinvointi. Millä aikavälillä näihin hyvinvoinnin osatekijöihin liittyvät haasteet realisoituvat?

Kuva 1. Muutoksen aikajänteet ja systeemisyys
 
Käytännössä talouden ja materiaalisen hyvinvoinnin kriisit ovat vallanneet nykyhetken (1-5 vuotta). Tämä näkyy hyvin esimerkiksi nykyisen finanssikriisin saamasta huomattavasta poliittisesta huomiosta. Ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät haasteet (esim. hyvinvoinnin tasa-arvo, tuloerot) ovat jo käsillä, mutta kriisiytyvät poliittisten päättäjien silmissä vasta seuraavien 5-15 vuoden aikajänteellä. Ekosysteemi on jo kriisiytynyt, mutta tästä huolimatta katse esimerkiksi ilmaston lämpenemisen osalta on 15-50 vuoden aikajänteessä.

Poliittinen realismi on osoittanut, että politiikassa on lähdetty ratkomaan ensisijaisesti talouden akuutteja kriisejä (ks. kuva 2). Ajatus on, että sosiaalisen hyvinvoinnin ja ekosysteemin ongelmien ratkaisemiseen voidaan siirtyä vasta sitten, kun talouden kestävyyshaasteet on ratkaistu. Tämän tarkastelutavan ongelma on kuitenkin se, että sosiaaliseen ja ekologiseen hyvinvointiin liittyvien haasteiden ratkaisemiseen tarvittava muutoksen suuruus ei näy eikä ole ratkaistavissa talouden vaatimien näkökulmien kautta.

 Kuva 2. Epärealistinen ymmärrys muutostarpeesta

Talouskriisit eivät tule väistymään. Ilman tarvittavia rakenteellisia muutoksia kriisit seuraavat toisiaan ja ne kärjistyvät jatkuessaan yhä vakavammiksi. Aika kuluu näiden tulipalojen sammuttamiseen eikä koskaan ole oikea hetki tarttua pitkän aikavälin ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Uhka on, että näin tuhlaamme myös seuraavat 50 vuotta ilman riittävän suuria rakenteellisia muutoksia. Muutoksen suuruutta ei ymmärretä ennen kuin seinä tulee vastaan.

Näkökulma tulisi siirtää välittömästi 50 vuotta eteenpäin (ks kuva 3). On ymmärrettävä, että tällä aikaskaalalla talouden kestävyys ei voi perustua enää talouden jatkuvaan kasvuun. Miksi ei? Talous voi kasvaa joko talouden tuotantopanoksia (ihmisten, koneiden ja energian tekemän työn määrällinen lisäys) tai tuottavuutta lisäämällä (ihmisten, koneiden ja energian työn tehokkuuden lisäys). Esimerkiksi Suomessa talous ei voi kasvaa merkittävästi enää pitkään ihmistyön määrää lisäämällä. Energiankäytön on jopa vähennyttävä, sillä muutoin emme pääse irti haitallisista fossiilisista energiamuodoista. Koneiden tehokkuus ei tule kasvamaan riittävästi. Talouslasku 30-50 vuoden päästä näyttää väistämättömältä. Tähän on varauduttava hallitusti, tai ajaudumme siihen ekologisen kriisiytymisen kautta.

 Kuva 3. Niukkuuteen varautuva näkökulma

Miten hallittu talouslasku voisi onnistua? Ensin on visioitava, minkälainen rakennemuutos on tapahtunut 50 vuoden päästä. Tästä visiosta käsin on hahmoteltava, minkälaisia rakenteellisia muutoksia tarvitaan seuraavien 1-10 vuoden aikajänteellä talouden sekä sosiaalisen hyvinvointijärjestelmämme rakenteissa. Talouskasvu tulee kriisiytymään ekologisen kriisin kautta viimeistään 50 vuoden päästä, joten nyt on pakko rakentaa talouden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kestävyys kasvuvapaasti.

Tässä keskustelussa on huomattava, että talouden kestävyys ei käsitteellisesti ole sama asia kuin ikuinen talouskasvu, vaikka talous onkin keskimäärin kasvanut ainakin viimeiset 200-300 vuotta. Talous voi kasvaa myös "epätaloudellisesti" esimerkiksi ekosysteemin tai tulevien sukupolvien näkökulmasta.

Hyvinvointivaltion pelastaminen: hyvinvoinnin kestävyys on irtikytkettävä BKT:n kasvusta

Hyvinvointivaltiota ei pelasteta tämän päivän lisäkasvulla, vaan ymmärtämällä tulevat niukkuuteen liittyvät väistämättömät rakennemuutokset sekä sopeuttamalla talouden koko ja sosiaalinen hyvinvointi näiden rakennemuutosten vaatimuksiin jo tänään. Hyvinvoinnin tuottaminen on irtikytkettävä BKT:n kasvusta.

Koska talouslasku vaikuttaa väistämättömältä, hyvinvointivaltion rakenteellinen kytkös BKT:n kasvuun on purettava. Miten? Yksi väistämätön näkökulma on se, että talouden vaatimat energia- ja materiavirrat on saatava vähennettyä ekosysteemin rajoihin, kuten olen aiemmin kirjoittanut.

Vero- ja haittavaikutuspolitiikassa on keskityttävä energia- ja materiavirtojen rajoittamiseen. Energia- ja materiavirtoja voidaan verottaa loputtomasti, koska ne eivät koskaan lopu, vaikka vähenevätkin. Esimerkiksi energiaveroa voidaan tiukentaa asteittain loputtomasti. Energian verottaminen ei vähennä työn tarvetta vaan päinvastoin: ihmistyötä tarvitaan sitä enemmän, mitä vähemmän hyödynnämme ekologisesti kestämätöntä energiaa korvaamaan ihmistyötä.

Toinen merkittävä näkökulma on haitallisen ja hyödyllisen työn erottaminen toisistaan. Kaikki työ ei ole samanarvoista, vaikka niistä maksettaisiinkin yhtä paljon veroja. Vanhustyö, hyvinvointityö, sivistystyö ym. ovat huomattavasti arvokkaampia tehtäviä kuin esimerkiksi mielikuvamainontaan, koronkiristykseen tai muuhun turhaa kasvua ja kulutusta edistävään työhön liittyvä ajankäyttö. Yhteiskunnallisesti ja ekologisesti haitallista työtä tulisi rajoittaa ja verottaa ankarasti, ja vapautuvat resurssit voidaan ohjata hyödyllisempään työhön.

Poliittinen realismi: liberaalit, konservatiivit, vasemmisto ja oikeisto samaan niukkaan kelkkaan

Ei ole realistista, että äänestäjien tai poliitikkojen arvot muuttuisivat radikaalisti akseleilla liberaalit-konservatiivit ja vasemmisto-oikeisto. Sen sijaan voimme pyrkiä siihen, että kaikki poliittisen kentän toimijat ymmärtävät väistämättömän energia-, materia- ja talousniukkuuden tulevaisuuden (ks. kuva 4). Tämä tuleva niukkuus on otettava politiikanteon pohjaksi, sillä muutoin tarvittavat systeemiset muutokset eivät onnistu.

Kuva 4. Käsitys niukkuudesta ohjaamassa poliittista keskustelua

Nyt poliittinen keskustelu käydään siitä, miten talouskasvu varmistetaan ja miten talouskasvun "rippeet" jaetaan oikeudenmukaisesti. Mikäli tuleva niukkuus ymmärrettäisiin läpi koko poliittisen kentän, liberaalit ja konservatiivit sekä oikeisto ja vasemmisto voisivat keskittyä politiikantekoon uudesta näkökulmasta: miten hyvinvointi varmistetaan niukkuuden kasvaessa ja talouslaskun oloissa.

Tulevaisuuseduskunta nykyisen päivänpoliittisen eduskunnan yläpuolelle

Miten keskustelu saataisiin pois kasvun vaatimisesta kohti niukkuuden ymmärtämistä? Yksi mahdollisuus olisi se, että perustettaisiin ns. "tulevaisuuseduskunta". Nykyinen "päivänpolitiikan eduskunta" on rakentunut siten, että poliittinen valta katsoo korkeintaan kaksi vaalikautta eteenpäin. Tästä syystä nykyinen eduskuntamme ei koskaan pääse lähellekään todellista ekologisten haasteiden ratkaisemista (vrt. kuva 1).

Tulevaisuuseduskunta voisi olla sellainen, joka tekee vain 10-100 vuoden aikajänteen linjapäätöksiä tai arvolinjauksia. Nämä päätökset tai arvolinjaukset eivät saisi koskea lyhyen aikavälin toimintaa (1-10 vuoden päätöksiä), mutta ne olisivat sitovia heti tätä pidemmällä aikavälillä. Vastaavasti nykyinen "päivänpolitiikan eduskunta" joutuisi sitoutumaan tulevaisuuseduskunnan päätöksiin, mutta olisi vapaa tekemään päätöksiä asetettujen raamien puitteissa.

Jotta tulevaisuuseduskunnan linjaukset olisivat legitiimejä, tarvittaisiin todennäköisesti sitova kansanäänestys kaikista sen tekemistä päätöksistä. Päätöksiä tulisikin tehdä ainoastaan merkittävistä linjauksista ja vain pitkäjänteisen keskustelun tuloksena. Esimerkiksi 1-2 päätöstä/vuosi voisi olla hyvä tahti ja kunkin päätöksen valmisteluun kansalaiskeskusteluineen varattaisiin esimerkiksi 2-5 vuotta.

Koska tällaisen tulevaisuuseduskunnan perustaminen on todennäköisesti utopistista, tulisi nykyisessäkin eduskunnassa painottaa aiempaa enemmän pitkäjänteistä 15-50 vuoden linjapolitiikkaa. Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa Vihreiden ehdottama ilmastolaki, joka sitoisi lyhyemmän jänteen talouspolitiikankin tiukkoihin ilmastopoliittisiin raameihin.Tällaisten lakien läpimeno vaikuttaa kuitenkin haasteelliselta, jos katsotaan vaikkapa nyt vaalien alla käytyä "poliittista" "keskustelua". 

Kaikki resurssit eivät kärsi niukkuudesta

Lopuksi on hyvä huomioida, että kaikki resurssit eivät tule kärsimään niukkuudesta. Niukkuudesta tullaan kärsimään energian ja materian sekä näiden myötä BKT:n kasvun suhteen. Meillä ei kuitenkaan tule olemaan niukkuutta ihmisistä (ihmisten määrä pysyy samana huolimatta siitä, nouseeko vai laskeeko BKT), yhteistyöstä (yhteistyö on valinta, joka ei riipu BKT:n määrästä) eikä osaamisesta (ihmisten motivaatio innovoida ei riipu kovinkaan merkittävästi BKT:n tasosta).

Ihmisen hyvä elämä ja halu osallistua yhteiskunnan kehittämiseen sekä yhteistyön ja osaamisen voimaantuminen vaativat toki riittävää materiaalista elintasoa ja perusturvaa. Riittävä on jotain sellaista, jonka ei tarvitse enää kasvaa, kun se on noussut riittävälle tasolle. Politiikan tehtävänä on edistää sitä, että ihmiset voimaantuvat hyödyntämään käsiään, osaamistaan ja yhteistyötä paremman tulevaisuuden rakentamiseksi. Tämä ei vaadi BKT:n kasvua.

12 kommenttia:

  1. Kun ensin ratkaistaan mahdoton, ehditään tarttua tarpeelliseen. Asetelmasta on tosiaan hyvä päästä johonkin uuteen.

    Tieto rajallisesta maapallosta on ollut keskuudessamme jo melko pitkään. Puhe siitä on kuitenkin vaarassa käydä tapetiksi.


    Ihminen ei helposti osaa varoa pitkän tähtäimen asioita. Hän lukee ja ymmärtää - eikä ymmärrä silti. Tämä "ihminen ja hän" olen vaikkapa minä.

    On vaikeaa saada tulevasta mieleen niin vahva jälki, että se muuttuu teoiksi. Tähän pulmaan on tartuttava nyt. On otettava ihmisestä mittaa.

    Yksi tapa on puhua ongelmista mahdollisuuksien kautta. Jos keskitymme olennaiseen, mitä voimme saavuttaa? Tarkkaa lopputulosta ei voi tietää. Silti on paljon voitettavaa.

    Timon aikayhtälö lauantailta on kiinnostava. Tulevaisuus on saatava mukaan tämän päivän ratkaisuihin.

    Mieleen tupsahti, että kohtuus ja olennaiseen keskittyminen voivat tarjota hyviä juttuja jo lyhyelläkin tähtäimellä. Auttaisiko tämä tulevaisuuteen tarttumista?

    Pohdiskeli: Olli V.

    VastaaPoista
  2. Timon, Mikon ja Markon alustukset varmistivat monelle: kohtuutalous - degrowth - on oikea tie. Se ei ole ainoa, mutta aivan varmasti oikea. Aihe on liian merkittävä jätettäväksi poliitikoille, joten nyt onkin lyötävä päät yhteen (ei liian lujaa) ja mietittävä, kuinka degrowth-aktivismin aalto nost(at)etaan päivänpolitiikan hörhötysten yläpuolelle. Kannan itse korteni kekoon ryhtymällä järjestämään aiheeseen littyviä keskustelutilaisuuksia. Ensimmäistä jo suunnitellaan kovaa vauhtia. Timo on jo alustavasti luvannut olla mukana alustamassa!

    Pieni kriittinen sana: keskustelutilaisuuksien pitäisi olla keskustelutilaisuuksia. Yleisön puheenvuorojen pituuden pitäisi ehdottomasti olla rajoitettu. Minuutti on sopiva aika. Näin kaikki pääsevät ääneen ja tuntevat olevansa osa liikettä. Nyt puheenjohtajalla ei pysynyt homma ollenkaan hanskassa. Kuulimme yleisöltä maratonpuheenvuoroja, joihin käytetty aika oli pois muulta yleisöltä.

    Jouko Kämäräinen
    päätoimittaja, Elonkehä-lehti

    VastaaPoista
  3. Aluksi suuret kiitokset isännille mainiosta blogista. Tässä kirjoituksessa oli monia hyviä huomioita, kuten muuallakin näillä sivuilla.

    Kannanotto poliittisen realismin puolesta oli kannatettava. Pohdinta siitä, kuinka niukkenevien resurssien haasteisiin sopeudutaan, on ensiarvoisen tärkeää tapahtui se sitten missä kohtaa poliittisen kentän kirjoa tahansa.

    Tulevaisuuseduskunnan lobbaamisen lisäksi kannattanee panostaa myös perinteisempiin vaikuttamisen keinoihin. Eduskunnassahan on jo tulevaisuusvaliokunta, jonka merkitystä voisi kasvattaa, jos vain poliittista tahtoa löytyy.

    Nähdäkseni paras keino stimuloida tulevaisuuspohdintaa ja nostaa keskustelua tulevasta niukkuudesta valtavirtaan on tuoda jatkuvalla syötöllä ja monella forumilla esiin niitä konkreettisia haasteita, joita tulevaan niukkuuteen sopeutumisessa on esimerkiksi erilaisten elinkaarilaskelmien tai tulevien haasteiden yhteiskunnallisten ja kansainvälispoliittisten muutospaineiden analyysin kautta.

    Globaalilla tasolla nykymuotoisen kasvun rajat näyttäisivät olevan tulossa vastaan ensimmäisenä energia- ja ruokahuollossa. Näistä teemoista uutisoidaan ja keskustellaan julkisuudessa jo jonkin verran. Tätä keskustelua kannattaa jatkaa ja syventää.

    Mielestäni esimerkiksi EU:n komission Energia 2020 -projekti ja IEA:n viimeisimmät raportit ansaitsisivat laajempaa huomiota ja analyysia samoin kuin Bundeswehrin viime syksynä julkisuuteen vuodettu Peak Oil -raportti.

    BW:n raportin suhteen olen kantanut korteni kekoon tuoreimmassa Maanpuolustuksessa, mutta ruodittavaa riittää varmasti muillekin.

    Yst. terv.
    Janne Malkki

    VastaaPoista
  4. Ensimmäinen askel lienee kuitenkin, että degrowth saataisiin ylipäätänsä kiinnostamaan poliittista kenttää. En ole vaalien alla yhdenkään puolueen tai ehdokkaan kuullut mainitsevankaan degrowtista. Yhdenkään ohjelmiin ei degrowth kuulu. Vaikea sitä on saada esille, kun se ei ole kenenkään agendallakaan.

    VastaaPoista
  5. Kiitokset Timolle, Markolle ja Mikolle hienoista alustuksista ja jatkopuheenvuoroista Sosiaalifoorumissa! Kiitos myös Tuulille asiantuntevasta ja lämminhenkisestä keskustelun ohjaamisesta. Sessio veti paljon porukkaa ja innosti ihmisiä keskustelemaan, mistä on hyvä jatkaa seuraavissa degrowth-tapaamisissa. Hienoa kuulla Joukolta, että uusia keskustelutilaisuuksia on järjesteillä.

    Timon postauksen argumentit ovat erinomaisia, koska niillä pyritään hakemaan konkreettisia ja realistisia ratkaisukanavia degrowth-haasteisiin. Muiden kommenttipuheenvuorot toivat hyviä lisäyksiä ja jatkoehdotuksia. Pidän ajatuksista jatkaa keskustelua mahdollisimman monilla foorumeilla ja keskittää huomio mahdollisuuksiin ja siihen, mitä degrowth-pyrkimyksillä (esim. tulevaisuuden ja niukkuuden tuomisella tähän päivään) voidaan saavuttaa ja voittaa.

    Tähän liittyen, Timon kuvissa 1-3 on yksi sana, jonka vaihtamista voisi pohtia. Onko (enää) mielekästä käyttää sanaa ’elintaso’ kun puhutaan BKT:n tuomasta ”hyvästä”, etenkään teollistuneiden hyvinvointivaltioiden kontekstissa? Uskon, että useimmille ihmisille ’korkea elintaso’ on edelleen hyvin positiivisesti latautunut asia, jota halutaan itselle ja muille. Koska yleisesti ei tiedetä sitä, mitä BKT aidosti mittaa ja mitä ei, niin ihmisille jää helposti virheellinen mielikuva, että degrowth haluaa vähentää länsimaiden kansalaisten elämänlaatua (taustalla oletus: korkea elintaso = hyvä elämänlaatu).

    Olisiko hyvä käyttää elintason sijasta jotakin muuta sanaa tiivistämään ajatus ’tuotannon ja kuluttamisen määrästä’ siten, että se samalla synnyttäisi ihmisille mielikuvaa, että merkittävä osa nykytuotannosta ja –kuluttamisesta on meidän yhteiskunnassa ’turhaa ja haitallista’ ihmisten hyvinvoinnille ja toimintaa, jolla tuhotaan ihmisten elinmahdollisuuksia rajallisella maapallolla.

    Ehdotukseni linkittyy osittain aikaisempiin tämän blogin keskusteluihin ’luopumisesta’. Olen yhtä mieltä monien kanssa siitä, että ihmisille on hyvin tervettä kokea luopumista joistakin saavutetuista (materiaalisista) eduista ja että luopumisen kautta ihminen voi saavuttaa jotakin hyvin arvokasta. Yksilötason kokemukset vahvistavat tätä argumenttia. Mutta toisaalta suhtaudun skeptisesti ajatukseen, että ’poliittisella tasolla’ ihmismassoja voitaisiin houkutella degrowth-yhteiskuntaan luopumisen ajatuksen kautta. Siksi pidän poliittisesti fiksumpana argumentoida degrowth-pyrkimyksiä mahdollisuuksien eikä uhrauksien kautta.

    Lopuksi yhdyn muiden ihmisten kehuihin Timon ja Paavon blogista. Tämä blogi on osoitus tekijöiden erinomaisesta kyvystä visualisoida ja tuoda selkokielisesti esiin degrowth-haasteita sekä ohjata degrowth-keskustelua rakentavasti ja ihmisiä osallistaen!

    t. Maria Joutsenvirta

    VastaaPoista
  6. Ajatus elintaso-termin korvaamisella toisella sanalla on kiintoisa. Käsite ei todellakaan mittaa elämisen tasoa tai hyvinvoinnin määrää.

    Voisiko yksi vaihtoehto vanhan termin korvaajaksi olla kulutustaso?

    T: Olli V.

    VastaaPoista
  7. Hyvä ehdotus. Kulutustaso (sen ylläpito ja lisääminen) lienee varsin sopiva termi, jos 1-5 vuoden aikajänteellä elävän nykypolitiikan keskeinen tavoite halutaan ilmaista lyhyesti yhdellä sanalla. Eikö ’vihreän kasvun’ politiikan keskeisenä rajoitteena ole juuri se, että siinä halutaan ylläpitää ajatusta kulutuksen (ja ylipäätään rahalliseen vaihdantaan perustuvan elämisen muodon) jatkamisesta – eli että voidaan huoletta jatkaa ja lisätä kuluttamista kunhan se tapahtuu vähemmällä energian ja materian hyödyntämisellä?

    Vihreän kasvun retoriikan sijasta (degrowthin) voi olla perustellumpaa väittää, että jos elintasoa – joka suurimmalle osalle ihmisistä merkitsee samaa kuin elämisen laatu – halutaan ylläpitää tai turvata, se tapahtuu ennen kaikkea ’resurssien niukkuuteen varautuvan näkökulman’ kautta, ei kasvun ja kulutustason ylläpidon kautta: Tulevan niukkuuden hyväksyminen kaiken päätöksenteon lähtökohdaksi on se, joka tuo meitä lähemmäs turvallisempaa ja elinvoimaisempaa ’elämisen tasoa’, ei kasvuun ja rahalliseen vaihdantaan keskittyvä talouspolitiikka.

    Kuten Timo ja Paavo toteavat tuoreessa Megafonin artikkelissaan: ”Hyvinvointi ei onneksi ole riippuvainen pelkästään taloudellisista resursseistamme. Itse asiassa hyvinvointimme monet keskeiset lähteet ovat rahallisen vaihdannan ulottumattomissa – hyvät ystävät, auttavat kädet, henkinen kehitys. Kaikkea ei voi ostaa rahalla. Sosiaalinen hyvinvointi voidaan rakentaa myös yhteiskunnassa, jossa raha on vain vaihdon väline – ei tavoite, jollaiseksi se on nykyisin erityisesti länsimaissa muodostunut.”

    t. Maria J.

    VastaaPoista
  8. Täsmennyksenä vielä: Ehdotuksessa on kyse siitä, mihin termiä ’elintaso’ tulisi käyttää, jos ja kun sitä jatkossa käytetään.

    Jos elintaso –termi kytketään edelleen BKT:hen, tämä tekee BKT:n kasvun haastamisesta erittäin hankalaa, sillä kulttuuriimme on iskostunut hyvin syvälle ajatus siitä että korkea elintaso (high standard of living) merkitsee parempaa elämisen laatua (better quality of life). Kyse on niin syvään iskostuneesta merkitys-yhteydestä, että vaikka siirryttäisiin käyttämään tarkempaa termiä ’materiaalinen elintaso’ niin yhteys ei ihmisten mielessä katkea. Siksi voidaan ajatella, että talouskasvun kannattajille annetaan ’retorinen valtti’, jos heidän annetaan meilläkin väittää että BKT:n kasvu lisää ihmisten elintasoa.

    Toisena vaihtoehtona on (edellisestä ongelmasta johtuen) irtikytkeä 'elintaso' –käsite BKT:stä samoin kuin on jo tehty ’hyvinvointi’ käsitteelle. Tilalle voitaisiin tarjota ’kulutustason’ käsitettä.

    Elintaso -käsitteen käytön kokonaan lopettaminen on hankalampi juttu.

    t. Maria J.

    VastaaPoista
  9. Myöhässä liikkeellä, mutta tarjoan silti oman, mahdollisesti synkähkön, näkemykseni ;)

    Ja se on, että energia (lähinnä fossiilisen energian rajoittuva saatavuus sekä kohoava hinta, ensin öljyllä, ja kohta perään maakaasulla ja hiilellä) tulee tuomaan pakotetun talouslaskun huomattavasti aiemmin mitä tuolla mainittiin. Näyttää jopa mahdolliselta, että olemme tuossa talouskasvun globaalissa katossa aika lailla nyt. Tuohon kattoon tulemme iskemään kollektiivista päätämme varmaan vielä joitakin vuosia, kunnes fossiilisen energian tuotanto kääntyy lopulliseen ja selkeään laskuun ja bkt sen perässä.

    Energia on se juttu, millä kaikki muut asiat tehdään (myös uusiutuvien energiantuotanto-laitokset), joten se on keskeisessä asemassa. Koska tällä hetkellä yli 80 % maailman energiasta on fossiilista, eli kertakäyttöistä, ja fossiilisten tuotantovauhti ei nettoenergialtaan juurikaan enää nouse vaikka mitä tekisimme ja kuinka poraisimme ja kaivaisimme ja Frack'aisimme, alkaa myös globaali bkt olemaan niinsanotusti tapissa.

    Eli jos tässä maailmassa jokin enää kasvaa, niin se on hallitun laskeutumisen epätodennäköisyys.

    Tarvitsemme Degrowth-ideointia mielestäni paljon enemmän ja paljon akuutimmin kuin monet ovat luulleet: Miten ohjata hallitsemattomasti supistumaan lähtevää kasvua edes suunnilleen hallitusti ettemme aja liian pahasti seinään? (ja sitten tietysti nämä muut ongelmat, eli miten saamme poliitikot tajuamaan tämän jne)

    VastaaPoista
  10. EU-kehityksen ja kokoomuksen politiikka
    "...Yksikään EU:n toimeenpanevista toimielimistä ei täytä tuota demokratian perusehtoa.
    Suurin osa päätöksistä eli lakiehdotuksista ei synny EU:n parlamentissa, vaan komissiossa
    ja Coreperissä eli EU:n toimeenpanevissa elimissä. Niiden jäsenistä ainuttakaan ei kansa
    ole tehtävään vaaleilla valinnut. Hallitusten nimittämien ’pysyvien edustajien’ arvioidaan
    valmistelevan Coreperissä 90 prosenttia EU:n kaikista päätöksistä.

    Valmiiksi pureskeltuina ne alistetaan neljännesvuosittain kokoontuvalle
    Eurooppa-neuvostolle eli huippukokoukselle. Sen jäsenet ovat toki vaaleilla valittuja
    poliitikkoja, mutta tekevät päätöksensä suljettujen ovien takana. Antici-nimellä tunnetut
    avustajat tiettävästi nauhoittavat keskustelun ja pitävät jonkinlaista pöytäkirjaa, mutta
    ne ovat ehdottoman salaisia. Yksinomaan EU:n ylipapeilla on oikeus lukea ja tulkita
    päätöksentekoprosessia. "
    http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/42347-kiitos-irlanti
    Kokoomus-hallituksen huumepolitiikka on ollut lisää huumeita nuorille ja
    lääketehtaiden huumepillereitä suomalaisille? Emme näe poliisia ratsaamassa huumediskoja
    Helsingissä. Huumeilla luodaan uutta EU-kulttuuria meille, jonka avulla vanhasuomalainen
    kristillinen moraali ja rehellisyyden ja työn arvostus poistetaan?
    Vaihe 2?:
    Pois kaikki sosiaalituet, asumistuet, eläkkeet, työttömyyskorvaukset ja muu turha- ei
    rikkaat tarvitse tuollaisia ja valtion rahat on nyt tiukalla että saamme velkamme
    maksettua 11,5 miljoonan asukkaan Kreikkaan ja muille EU-pankeille velkaa oleville maille.
    Jos ei työtä tee, ei pidä syömänkään, on Kokoomus-motto, ja aina on työtä tekevälle
    työvoimavuokrausyrityksissä, jos vain on nöyrä, eikä ala vaatimaan samaa elintasoa kuin
    rikkaalla kansanosalla (josta voi katsoa tositv-ohjelmia uuden EU-yhteiskuntamuutoksen
    tuoman talousjärjestyksen harvainvaltaisuusihanteiden omaksumiseksi).
    Työttömyys leimattava kunnottomien suomalaisten alkoholistien olotilaksi ja häpeäksi. On
    uuden tuhatvuotisen EU-valtakunnan rakentamisen aika, ja Suomen on aika luopua vanhoista
    käsityksistä maamme itsenäisyydestä ja omasta päätäntävallasta maastamme. Kunnat on
    alistettava tehokkaiksi markkinataloutta palveleviksi suur-yksiköiksi, kolhooseiksi, joissa
    asukkaat keskitettävä taajamiin, ja maaseutu on siirrettävä kepu-Kok-linjan omistuksiin,
    koska muuten maaseudun ylläpito vie rahoja , jotka on tärkeämpää siirtää EU:lle ja
    rikkaimmille yhteiskuntaluokille, jotka osaavat ottaa vastuuta. Säästöjä ei
    pakkoliitoksista tule, koska pitkät etäisyydet luovat niin paljon kuluja jo
    matkakustannuksissa, että menot on jopa suuremmat.
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/yhteenliittyminen-ei-ratkaise-kuntien-talousongelmia-1.11285
    http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2012/02/22/Kansanvalta+kapenisi+suurkunnissa/2012312979404/69
    Tämä on kuvaus kokoomuslaisesta suunnitelmasta suomalaisten suhteen
    hyvinvointitulevaisuudessa.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikka
    http://www.youtube.com/results?search_query=eu+demonstration
    terveisin, Kokoomuksesta
    http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/42347-kiitos-irlanti
    http://kansanedustaja.info/2011-valvontayhteiskunta-osa-ii
    http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2012/02/22/Kansanvalta+kapenisi+suurkunnissa/2012312979404/69
    http://jussiniinisto.fi/index.php/2012/02/puolustusvoimauudistus-on-vastuuton/
    http://www.hs.fi/politiikka/Keskustan+T%C3%B6lli+Kokoomus+v%C3%A4%C3%A4ristelee+tietoja/a1305555875425
    http://www.nettiet.fi/forum/sana-on-vapaa/2545/?page=1&text=
    http://www.disposableinbox.com/
    http://ohjelmat.yle.fi/suomiexpress/keskustele/laheta_keskusteluavaus/enta_jos_suomi_eroaisi_eu_sta

    VastaaPoista
  11. jatkuu.Maaseudun autioittamista ja siten omaisuuden omistamisen maaseudulla mahdottomaksi
    tekemistä on pakkokeinoin ajettava eteenpäin, mm. teiden huonontamisella, petoeläinten
    asuttamisella koko Suomen maaseudulle, pitämällä puunhinnat alhaalla ja halveeraamalla
    Suomen puuta, asumisen tekemisellä mahdottomaksi esim. taloudellisesti liian kalliiksi
    tekemisellä (kuntaliitokset joilla mm. matkaetäisyydet kasvavat mahdottomiksi, superkallis
    pakkolikakaivolaki, kalliit ja virkavaltaiset rakennussäännökset, ajokorttien pakkovieminen
    3 sakon avulla, palveluiden vähentämisellä ja siten myös kallistumisella, jne.).
    http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2012/02/22/Kansanvalta+kapenisi+suurkunnissa/2012312979404/69
    Suomalaisperäisten kansalaisten tarkkailua on lisättävä. EU stasivalvonta valvoo jopa
    autotkin satelliittiyhteydellä autoihin määrättävän pakollisen mikrosirun avulla.
    http://kansanedustaja.info/2011-valvontayhteiskunta-osa-ii
    NATO on turvanamme ja Suomen armeija ajettava alas, ja lopetettavien kasarmien kiinteistöt
    luovutettava maahanmuuttajien esim. venäläisten asunnoiksi.
    http://jussiniinisto.fi/index.php/2012/02/puolustusvoimauudistus-on-vastuuton/
    Ruotsinkielen asemaa tuettava, vaikka jokainen suomalainen osaa suomea, mutta on
    tärkeää että vaarallinen kansallinen itsetuntomme saadaan murrettua, ja tässä suomen
    kielen aseman murtaminen on tärkeä keino, ja tulevassa EU-uusjaossa Ruotsin hallintoalue EU:ssa voi helpommin alkaa käyttää valtaa entisen Suomen alueella. Tällöin tietenkin suomalaisten on käytettävä ruotsin kieltä virallisissa asioissaan, kun
    hallinto on siirtynyt Brysselin eliitinnimittämille neuvostojäsenille, siis ei vaaleilla
    valituille päättäjille, vaan korkeimpien valtapiirien edustajille. Kokoomus tulee tekemään
    kaikkensa että rasismi loppuu Suomessa, ja mm. uskontoon kuuluvat pyhiinvaellusmatkat
    toivottavasti vihdoin jo tuetaan valtion kassasta maahanmuuttajille, että tämä järkyttävä
    maahanmuuttajiin kohdistuva valtion suorittama talousrasismi saataisiin loppumaan uuden
    ajan EU-Finlandiassa. Suomalaiset koulut ja palvelut jääkööt valtion varojen puutteessa
    vähemmälle, ja niitä on järkeistettävä vain isoimpiin kuntiin, sillä on vaarallista ja
    turhaa että suomalainen väestö koulutetaan liian sivistyneeksi ja oikeuksistaan tietoiseksi
    kansalliseksi vähemmistöksi EU-valtarakenteeseen.
    http://www.hs.fi/politiikka/Keskustan+T%C3%B6lli+Kokoomus+v%C3%A4%C3%A4ristelee+tietoja/a1305555875425
    Tämä on kuvaus kokoomuslaisesta suunnitelmasta suomalaisten suhteen
    hyvinvointitulevaisuudessa.
    http://www.photius.com/rankings/world2050_rank.html
    http://www.youtube.com/results?search_query=eu+demonstration
    terv. Kokoomuksesta
    http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/42347-kiitos-irlanti
    http://www.taloussanomat.fi/keskustelut/?posted=1&offset=0&moderated=1&threadID=287742
    ps. degrowth on vain osa kans.välisiä asennemanipulaatiosuuntauksia, kuten esim zeitgeist, jne. joiden tarkoitus on ajaa läpi massakontrollia ja saada ihmisten tulevaisuudenusko alas, masentaa massoja, jotka on siten alttiimpia johdettaviksi hallitusten taholta kun muka mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin ei ole?

    VastaaPoista
  12. jatkuu, osa 3...
    Emme halua kansallismielistä kiihkoilua EU-valtion sisällä, ja yleissivistys on todettu
    hankaloittavan uuteen EU-talousjärjestelmään sopeutumista, joten koulutus alas. Vain
    rikkaimmille korkeaa koulutusta, koska rikkaimmat piirit osaavat hoitaa maan asiat oikein.
    Taistelua rasismeja vastaan on kiristettävä mm. sananvapautta ja keskusteluja
    rajoittamalla, koska avoin keskustelu on vaarallista meneillään olevalle kehitykselle.
    Ilman tarkkaa keskustelujen valvontaa emme olisi tässä EU-kehityksessä enää edes mukana.
    Uuden EU-talouskehityksen tehtävä on tuoda rauhankehitys koko Eurooppaan ja EU:n nopean
    toiminnan iskujoukot Europol-valvontasysteemeineen kukistaakseen EU-politiikan vastaiset
    mellakat joita kansallismieliset kiihkoilijat ja rahvas aiheuttavat mm. Espanjassa,
    Kreikassa, Irlannissa, Saksassa, Luxemburgissa, Englannissa, Belgiassa, Latviassa,
    Italiassa...
    Tuonkaltainen julkea mellakointi EU-valtaa ja pankkeja vastaan on niitä jotka vastustavat
    EU:n avoimmuuden politiikkaa, jota yritämme koko ajan kehittää parempaan suljettujen ovien
    takana hallituksessa ja valiokunnissa eduskunnassa salaisina pidettyjen asiakirjojen
    avulla. Jos esim. EU:n geeniravinto tai muita määräyksiä vastaan alettaisin pokkuroimaan,
    on kansalta otettava aseenkanto-oikeus pois, joka on jo tapahtumassa Suomessa.
    Ilmastolakien avulla voimme saada lähes minkä tahansa asian haluamaamme päätökseen,kunhan
    sopivia asiantuntijoita löytyy, ja viedä kehitystä eteenpäin.
    Tämä on kuvaus kokoomuslaisesta suunnitelmasta suomalaisten suhteen
    hyvinvointitulevaisuudessa.
    http://www.photius.com/rankings/world2050_rank.html
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikka
    http://www.youtube.com/results?search_query=eu+demonstration
    terveisin, Kokoomuksesta

    http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/42347-kiitos-irlanti
    http://kansanedustaja.info/2011-valvontayhteiskunta-osa-ii
    http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2012/02/22/Kansanvalta+kapenisi+suurkunnissa/2012312979404/69
    http://jussiniinisto.fi/index.php/2012/02/puolustusvoimauudistus-on-vastuuton/
    http://www.hs.fi/politiikka/Keskustan+T%C3%B6lli+Kokoomus+v%C3%A4%C3%A4ristelee+tietoja/a1305555875425
    http://www.nettiet.fi/forum/sana-on-vapaa/2545/?page=1&text=
    http://www.taloussanomat.fi/keskustelut/?posted=1&offset=0&moderated=1&threadID=287742
    http://www.disposableinbox.com/
    http://ohjelmat.yle.fi/suomiexpress/keskustele/laheta_keskusteluavaus/enta_jos_suomi_eroaisi_eu_sta

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.