Yksi uusikin ajatus mahtui mukaan liittyen innovaatiopolitiikkaan:
Käytännössä Suomen ja EU:n innovaatiopoliittiset ohjausmekanismit on suunnattu talouskasvua edistäviin innovaatioihin - osin enemmän ja osin vähemmän vihreisiin ja kestäviin ratkaisuihin. Se mitä ei juurikaan rahoiteta, ovat sellaiset aidosti uudet hyvinvointiratkaisut, jotka pohjautuvat johonkin muuhun kuin talouskasvuun.
Innovaatiorahoituksessamme kaikki munat on laitettu samaan talouskasvukoriin. Odotetaan, että teknologiakana munii meille hyvinvoivan kasvutulevaisuuden. Mutta yhtään munaa ei odoteta siltä pieneltä mustalta joutsenen poikaselta, joka unelmoi hyvinvointimme vapauttamisesta talouskasvun ikeestä.
Innovaattori, joka löytäisi keinon vapauttaa luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin talouskasvun ikeestä olisi varmasti ansainnut sekä taloustieteen että rauhan Nobelinsa vuonna 2050!
Tällaisen epäortodoksisen innovaation löytämiseen kannattaisi uhrata yksi jos toinenkin riskieuro, mutta nyt kaikki eurot on suunnattu nykyjärjestelmän ylläpitoon ja sen seuraavan Nokian löytämiseen. Kaksi esimerkkiä:
- Suomen innovaatiopolitiikassa on tehty aikamoinen munaus, kun Tilastokeskus on joutunut kieltäytymään lähtemästä mukaan EU:n Beyond GDP -projektiin. Suomi hakee talouskasvua, kun muu Eurooppa jo on ymmärtänyt, että tulevaisuus on muualla. Ministeri Kiviniemi: miksi tällainen ratkaisu?
- Suomen laki Sitrasta määrittelee, että Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tarkoitus on edistää Suomen kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä. Sitran työntekijöiden on siis suorastaan laitonta osallistua sellaisiin innovaatioprojekteihin, joissa hyvinvointia haettaisiin - hui kauhistus - jopa laskevasta taloudesta. Ministeri Pekkarinen: miksi tähän ei haeta pikaista muutosta?
Luulis että sopis vihreille...
VastaaPoistaMutta oikeesti, olis äärest mielnekiintoista saada heidän vastaukset. Mitkä mahdollisuudet teillä tähän on? Entä Arhinmäki ja Soini, kiinnostais myös heidän vastauksensa, vaikka eivät oliskaan seuraavaa hallitusohjelmaa laatimassa.
Vihreiden varapuheenjohtaja Mari Puoskari olikin eilisessä seminaarissa kommenttipuheenvuoron pitäjänä. Hänellä oli monia hyviä kommentteja, mutta ei oikeastaan ottanut kantaa tähän innovatiojärjestelmän uudelleen suuntaamiseen.
VastaaPoistaVihreiden linja on, että vihreät edistävät vihreää ja kestävää kasvua. Siis kasvua.
Eiköhän tehdä niin, että kysytään seuraavien vaalien alla tapaamiltamme ehdokkailta, että miten olisi, jos panostaisimme ensisijaisesti luonnon ja ihmisten hyvinvointiin, ja jätetään talous aidosti välineen rooliin eli taka-alalle keskusteluihin.
Arhinmäki ja Soini mukaan keskusteluun, toki - pidetään kansanedustajiin yhteyttä!
On erikoista, että innovaatiot halutaan nähdä ensisijaisesti kasvuun perustuvan talouskehyksen näkökulmasta (vrt. sosiaaliset innovaatiot). Eli loppukäyttäjän vinkkelistä välineenä ylläpitää ja kasvattaa aineellista hyvinvointia yksityisine ja julkisine hyödykkeineen. Joita hyödykkeitä ihmisten on kulutusyhteiskunnassa usein vaikea erottaa tarpeista. Uusia tarpeita luodaan ja niitä tyydytetään hyödykkeiden avulla. Edelleen uskotaan tämän kulutuslähtöisen ja talouskasvua sekä entistä pidempiä työuria edellyttävän mallin olevan hyvästä ihmisille riippumatta siitä, mitä se vaikuttaa ihmisten arkipäivään läheisenä, kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana.
VastaaPoistaMielestäni ongelma on hyvinvointikäsityksemme liiallinen hyödykekeskeisyys – riippumatta siitä, ovatko hyödykkeet tuotteita vai palveluita - ja riippumatta siitä, ovatko ne yksityisesti vai julkisesti rahoitettuja. Siksi tarvitsemme uudenlaisia tapoja nähdä, mitä on hyvinvointi ja millaisia institutionaalisia rakenteita se edellyttää. Itse kutsuisin vasta tällaisia uudistuksia innovaatioiksi.